Tämä aihe tuli mieleeni silloin, kun joululomani oli päättymässä ja jouduin viimeisenä lomapäivänäni matkaamaan takaisin Jyväskylään haikein mielin. Rakastan koulua ja opiskelija-asuntoani, mutta rakastan myös meidän Orimattilan kotia ja J:n ja Edenin vierestä heräämistä. Olen oppinut arvostamaan huomattavasti enemmän yhteistä aikaamme nyt, kun joudumme olemaan erossa pidempiä aikoja. Toisaalta myös muistutan itseäni useasti siitä, että vaikka olisin kotona jatkuvasti, niin J olisi jokaisena arkipäivänä töissä ja iltaisin hän opiskelisi, joten meidän yhteinen aikamme olisi hyvin rajallista joka tapauksessa. Olen kuitenkin huomannut sen, että etäsuhde voi olla erittäin toimiva silloin, kun suhteessa on perusasiat kunnossa ja keskinäinen luottamus pelaa. J soittaa minulle usein aamulla ennen töihin lähtöä ja juttelemme hetken aamulla. Päivällä minä olen koulussa ja J töissä, joten laitamme toisillemme viestejä aina, kun ehdimme. Iltapäivällä, kun J pääsee töistä ja minä koulusta, niin juttelemme hetken aikaa, ennen kuin J menee salille tai hänellä alkaa koulu. Vielä ennen nukkumaanmenoa saatamme jutella hetken puhelimessa tai vähintään laitamme viestiä toisillemme ja tiivistämme päivän tapahtumat. Tämä tuntuu lähes samalta, kuin silloin, kun olemme fyysisesti yhdessä. Ainoa ero on oikeastaan se, että emme pysty nukkumaan tai heräämään yhdessä.
Olin yllättynyt miten monelle ihmiselle tuli järkytyksenä se, että emme muuttaneet yhdessä Jyväskylään. Jos olet lukenut aiempia blogipostauksiani tiedät, että J:llä on vakituinen työpaikka ja omistusasunto Päijät-Hämeessä, joten minusta olisi epäreilua, että vaatisin häntä muuttamaan kanssani toiseen kaupunkiin. Samalla olisi epäreilua, jos J vaatisi minua luopumaan musiikkihaaveistani hänen vuokseen. Meillä on täydellinen keskinäinen ymmärrys ja luottamus, jonka takia kumpikaan ei ole halunnut rajoittaa toista elämästä omannäköistä elämää. Olen sitä mieltä, että jos suhde ei toimi etänä, se ei voi toimia täysin silloinkaan, kun pari on fyysisesti yhdessä. Nykyään myös videopuhelut ja ylipäätään matkapuhelimet helpottavat ikävää ja ovat todella keskeisessä roolissa silloin, kun ihmiset joutuvat olemaan etäsuhteessa.
Yksin asumisessa on myös monia hyviä puolia, kuten aiemmissa blogipostauksissani mainitsemani sisustus. Yksin asuessa saat päättää miltä asunto näyttää ja tehdä siitä täysin omannäköisesi. Yksin asuessa myös ruuan laittaminen on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa, kun ei ole kahta ihmistä jakamassa ruokia. Itselläni myös motivaatio opiskeluun on korkeammalla silloin, kun olen yksin eikä ole niin sanottuja ”häiriötekijöitä”. Jos olen yksin kotona, niin tylsistyn helposti ilman tekemistä, joten siksi viihdyn koululla harjoittamassa instrumenttiani tai tekemässä muita koulutehtäviä. Yksin myös siivoaminen on helpompaa, sillä kaikki sotkut ovat omilta jäljiltäsi, joten omien jälkiensä korjaaminen tulee kuin luonnostaan silloin. Kotitöitä ei tarvitse myöskään jakaa vaan kaikki on omalla vastuullasi, joten siksi minun tulee pidettyä kiinni siivousrutiineistani: kerran viikossa imurointi, pölyjen pyyhintä ja vessanpöntön ja lavuaarin perusteellinen pesu.
Toisaalta on myös ihanaa, että J:llä on paikka jonne tulla ja jossa voimme viettää kahdenkeskistä aikaa. Jyväskylä on kuitenkin sen verran kauempana, että siellä on paljon yrityksiä, joita ei ole esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja yhdessä on mukava kiertää kaupunkia ja käydä uusissa paikoissa. Maisemat ovat myös hieman erilaiset ja elokuussa liikuimme Tiereillä paikasta toiseen ja kävimme tutustumassa esimerkiksi Jyväskylän satamaan. J kutsuukin kotiani leikkisästi ”hotelliksi”, sillä asuntoni muistuttaa hänen mielestään pientä hotellihuonetta ja minä tykkään paapoa häntä silloin, kun hän on käymässä. On ihanaa vaihtelua silloin, kun teenkin yhden kahvikupin sijasta kaksi kupillista kahvia ja vaikka mainitsinkin äsken itselleen kokkaamisen helppouden, niin on silti ihanaa tehdä välillä ruokaa meille molemmille.
En missään nimessä sano, että etäsuhteessa oleminen olisi helppoa, mutta se ei myöskään ole ollut niin vaikeaa, kuin pelkäsin. Ensimmäinen syksy ammattikorkeakoulussa on mennyt kuin siivillä ja ensimmäinen loma kevätlukukaudella alkaa jo reilun viikon päästä. Nyt myös taloudellinen tilanteeni helpottaa, kun pystyn käymään koulun ohella töissä. Työpaikkani on Lahdessa, joten samalla kun tulen käymään kotona J:n luona, niin käyn myös töissä. Töitä ei ole joka viikonloppu, joten minun ei tarvitse jokaisena viikonloppuna matkustaa Lahteen, mutta lomat pyrin olemaan mahdollisimman tiiviisti töissä. Yleisestä harhakuvitelmasta poiketen minulla ja J:llä on omat rahamme, emmekä omista yhteistiliä. Välillä olen lainannut J:ltä rahaa, jotka olen maksanut hänelle takaisin. Meillä menee myös ruokakaupassa kaikki puoliksi, ellemme osta jotain, jota vain toinen syö (esimerkiksi jos J ostaa itselleen lihaa). Tämä systeemi toimii meillä todella hyvin, mutta en myöskään tuomitse niitä ihmisiä, joilla on yhteistilit kumppaninsa kanssa, kaikki tekee parhaaksi näkemällään tavalla. Mainittakoon, että meillä on yhteinen säästötili, jonne siirrämme molemmat rahaa aina silloin, kun taloudellinen tilanne sen sallii. Kyseisen tilin rahoja käytämme esimerkiksi reissuihimme tai yhteisiin isoihin hankintoihin. Kumpikaan ei nosta tililtä rahaa, vaan raha käytetään suoraan esimerkiksi reissukohteen hotellien maksamiseen. Meillä onkin elokuussa tulossa reissu, josta kerron myöhemmin lisää.
Koko tekstini pointti oli varmaan se, että etäsuhde voi olla erittäin toimiva ratkaisu, jos suhteessa on perusasiat kunnossa. Älä koskaan luovu unelmistasi toisen ihmisen takia, oikea ihminen kyllä kannustaa sinua tavoittelemaan kaikkia niitä asioita, joista olet haaveillut, vaikka se johtaisikin siihen, että joutuisitte olemaan etäsuhteessa hetkellisesti, kuten meidän tapauksessa. Yhteistä aikaa osaa myös arvostaa ihan eri tavalla, kun on ollut jonkin aikaa erossa.
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
-Lauluope Nella
Distance means so little when someone means so much.